Eettisyyskeskusteluissa pintautuu asenteita ja kokemuksia, jotka muuten jäisivät piiloon
Töissä Skanskassa Vastuullisuus

Skanskan blogi:

Eettisyyskeskusteluissa pintautuu asenteita ja kokemuksia, jotka muuten jäisivät piiloon

Työyhteisön arjessa ehditään varsin vähän keskustella eettisyyteen liittyvistä pulmatilanteista. Tämä on hämmästyttävää, sillä kohtaamme eettisyyskysymyksiä itse asiassa aika usein. Ne voivat olla pieniä tai isompia tilanteita, joissa on ratkaistava, mikä on oikein ja mikä väärin – tai mikä on vähän enemmän ja mikä vähän vähemmän oikein.

Useimmilla organisaatioilla on arvot, joita ne myös kouluttavat henkilöstölleen. Niin meilläkin. On helppo sanoa, että kannatamme esimerkiksi avoimuutta tai kuuntelemme asiakasta. Kaikki nyökyttelevät. Mutta arvoja joudutaan punnitsemaan aivan eri tavalla, kun pitää päättää jossakin konkreettisessa tilanteessa, miten pitkälle avoimuudessa voidaan mennä, onko työturvallisuuspuutteeseen puututtava silloinkin kun on kova kiire tai onko asiakasta kuunneltava, vaikka hän käyttäisi asiatonta kieltä.

Eettisyyskeskustelut kertovat kokemusten eroista

Skanskassa käymme pari kertaa vuodessa eettisyyskeskusteluja, joiden aiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Keskustelut liittyvät laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi se, että jokainen skanskalainen käy eettisyyskoulutuksen läpi kahden vuoden välein sekä antaa arvionsa eettisyydestä myös henkilöstötutkimuksessamme. Keskustelujen avulla pidämme eettisyyttä esillä, ja niiden avulla voimme myös havainnollistaa yhtiön ohjeistuksia. Olemme vuosien varrella keskustelleet esimerkiksi seuraavista aiheista:

  • työturvallisuus ja eettisyys
  • ennakkoluulot
  • hyväksyvä työyhteisö ja toiset huomioiva kielenkäyttö
  • yhteistyö alihankkijoiden kanssa
  • hankalien asioiden puheeksi ottaminen.

Laadimme keskusteluja varten setin dilemmoja, joista jokainen esimies tiimeineen voi valita mielestään kiinnostavimmat. Pyydämme kaikkia kirjaamaan lyhyeen sähköpostiin muutaman ajatuksen, joka keskusteluista on herännyt. Saamme jokaisen keskustelun jälkeen todella paljon viestejä, jotka kaikki luetaan. Kommenteista tehdään myös kooste, joka julkaistaan intranetissä ja eettisen komitean uutiskirjeessä. Joissakin viesteissä on kerrottu hyvinkin tarkkaan, mistä tiimi on keskustellut ja mitä on yhdessä pohdittu.

Eettisyyskeskustelut auttavat ymmärtämään toisen kokemuksia.

On mielenkiintoista havaita, miten erilaisia kokemuksia samassa yrityksessä työskentelevillä voi olla siitä, esiintyykö meillä esimerkiksi tehtävien jakamista harjoitteluohjelman osallistujille sukupuolen perusteella. Kun aiheesta oli keskusteltu, osa tiimeistä totesi, että sukupuolten kohtelu eri tavalla on jäänyt historiaan jo kauan sitten. Osa taas koki, että tällaisia tilanteita on tullut eteen. Löytyipä myös tiimi, jonka mielestä ei ole mitään vikaa siinä, että naisille annetaan erilaisia tehtäviä kuin miehille – ovathan miehet ”fyysisesti vahvempia”. Jokainen voi tietysti tykönään miettiä, miten paljon tuo ajatus pitää paikkansa nykyaikana, kun käytössä on aika monenlaisia työtä helpottavia apuvälineitä.

Palautteet kertovat siitä, että jos oma kokemus on tietynlainen, ei pidä erehtyä luulemaan, että se on muilla samanlainen. Jos itse ei ole koskaan kokenut tai nähnyt kiusaamista tai häirintää, saattaa kuvitella, ettei sitä esiinny lainkaan. Tai jos omat kollegat edustavat kaikki samaa koulutustaustaa, etnistä taustaa ja sukupuolta, ei välttämättä pysty asettumaan sellaisen kenkiin, jonka tausta on jokin muu ja joka on päätynyt työyhteisöön aivan erilaista polkua. Eettiset dilemmakeskustelut tuovat näkyviksi nämä kokemusmaailmojen erot.

Eettisyys on yhteydessä työn imuun ja kuormitukseen

Suomessa esimerkiksi yliopistotutkija Mari Huhtala on tutkinut työyhteisöjen eettisyyden kokemuksia. Hänen tuloksensa viittaavat siihen, että se, miten eettiseksi oma työyhteisö koetaan, on suoraan yhteydessä työn imuun. Jos taas koetaan, että työssä ei ole mahdollista toimia eettisesti esimerkiksi aikapulan tai muun resurssipulan vuoksi, tämä voi lisätä stressiä ja uupumuksen tunnetta.

Eettisyyteen liittyviä puutteita tai epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia on usein vaikea ottaa puheeksi. Kokemukseni mukaan kissan pöydälle nostaminen kuitenkin kannattaa, sillä käsittelemättömät asiat jäävät helposti hiertämään ja niiden mittasuhteet kasvavat jopa sellaisiksi, että ihmiset eivät enää pysty työskentelemään keskenään. Olen ollut Skanskan eettisen komitean jäsen vuodesta 2012, ja komiteaan on tullut tuona aikana käsiteltäväksi monta sellaista tapausta, jotka olisivat todennäköisesti selvinneet keskustelemalla ja ottamalla esimerkiksi esimies tai henkilöstöosaston edustaja tarvittaessa mukaan.

Työyhteisöä, joka olisi eettisyydessä täydellinen tai ristiriidaton, ei ole olemassakaan. Kun eettisyydestä keskustellaan, tarkoituksena ei ole pyrkiä samanmielisyyteen. Sen sijaan tavoitteena on, että ihmiset tulisivat tietoisiksi eettisistä kysymyksistä ja uskaltaisivat nostaa niitä esille, vaikka se tuntuisikin hankalalta. Toinen yhtä tärkeä tavoite on oppia ymmärtämään toisten näkökulmia ja kokemuksia ja hakea yhdessä ratkaisuja. Eettisyyskeskustelut koetaan mielekkäiksi, mistä kertoo myös meillä Skanskassa niistä saatu runsas palaute. Voin lämpimästi suositella keskusteluja mihin tahansa työyhteisöön.

Liisa Salmela

Liisa Salmela

Työurani aikana olen kirjoittanut varmasti satoja tiedotteita, valmentanut kymmenittäin ihmisiä kohtaamisiin tiedotusvälineiden kanssa, suunnitellut ja toteuttanut, oikolukenut ja kääntänyt, tehnyt esityksiä ja laatinut ohjeita, tuottanut sisältöä verkkoon, tviitannut ja vastaillut toimittajien kysymyksiin. Eteen tulee työtehtävien myötä koko ajan jotakin uutta. Työskentelin viestintäpäällikkönä Skanskassa kesään 2021 saakka.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää