Ovatko työajan joustot mahdollisia työmailla?
Töissä Skanskassa

Skanskan blogi:

Ovatko työajan joustot mahdollisia työmailla?

Työ rakennustyömaalla ja toimistossa eroavat toisistaan hyvin paljon ja monella tavalla. Työmaiden pyöriminen perustuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun ja koordinointiin sekä siihen, että saman kokonaisuuden parissa työskentelevät ihmiset ovat paikalla samaan aikaan. Toimistotyötä taas voi usein tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, ja osa työtehtävistä on suoritettavissa täysin itsenäisesti.

Nämä maailmat ovat kovin erilaiset. Olen edellisessä blogikirjoituksessani kertonut, miten olen itse toimistotyössä käyttänyt työajan joustoja. Työmailla joustojen toteuttaminen on haastavampaa, mutta työmaatyöskentelyn luonne ei myöskään tarkoita sitä, että minkäänlaiset työajan joustot eivät olisi työmailla mahdollisia. En toki tiedä tätä omasta kokemuksestani, vaan sen perusteella, että olen haastatellut työmailla työskenteleviä heidän näkemyksistään. Skanskassa on kokeiltu työajan joustoja erilaisilla työmailla monin tavoin, sillä se on tärkeä osa perheystävällisyyteen ja työn ja muun elämän tasapainoon liittyviä tavoitteitamme. Tähän kirjoitukseen olen koonnut yhteen näitä käytäntöjä.

Yksi koko ei sovi kaikille

Työmaat ovat olosuhteiltaan kovin yksilöllisiä, ja siksi se, mikä toimii yhdellä työmaalla, ei välttämättä toimi toisella. Esimerkiksi tiiviisti rakennetulla alueella olevalla työmaalla melua aiheuttavia töitä kuten piikkausta tai timanttileikkausta ei ole mahdollista aloittaa kuudelta aamulla, vaikka henkilöstö haluaisikin, koska naapurustosta tulisi takuuvarmasti valituksia. Joillakin työmailla puolestaan voidaan tehdä töitä kahdessa vuorossa, koska on mahdollista saada ns. iltavuoroon esimerkiksi toinen nosturinkuljettaja, joka jatkaa siitä mihin ensimmäinen lopettaa.

Varsinkin infra-alalla puolestaan on tavallista tehdä muina arkipäivinä pitkää päivää, jotta perjantaina on mahdollista lähteä viikonlopuksi aikaisemmin kohti kotia, joka usein sijaitsee satojen kilometrien päässä. Sitäkään ei sovi unohtaa, että vuosilomien ajoittamisella henkilöstön toiveiden mukaisesti saadaan aikaan haluttua työn ja muun elämän tasapainoa. 

Metrotyömaalla maan uumenissa tehtävästä työstä ei välttämättä aiheudu meluhaittoja samalla tavalla kuin piikkauksesta kerrostalotyömaalla tiiviisti rakennetulla alueella.

Joidenkin työmaiden vetäjien mukaan kiinnostus työajan joustoja kohtaan on kasvanut, kun uusia sukupolvia on tullut työmaille. Nuoremmille on luontevaa voida neuvotella esimerkiksi siitä, että jos työmatkalla on liikennehaasteita ruuhka-aikana, töihin voidaan tulla aikaisemmin ja vastaavasti lähteä aikaisemmin, jotta ruuhkan onnistuisi välttämään.

Tämä tosin vaatii sitä, että jos työmaalla työt käynnistyvät aamulla kuudelta, myös työnjohdosta jonkun täytyy olla halukas tulemaan töihin siihen aikaan. Töitä kun ei saa olla käynnissä ilman, että työnjohdon edustaja on paikalla. Vapaaehtoisia saattaa tosin löytyäkin, sillä aamun hiljaisempana aikana on helpompaa keskittyä paperitöihin. Päivällä työmaa usein kuhisee kuin mehiläispesä ja joku on aina vetämässä hihasta, jolloin keskittyminen saattaa olla hankalaa.

Eri työvaiheissa on erilaiset reunaehdot

Joustojen mahdollisuus riippuu myös siitä, missä vaiheessa työmaa on menossa. Esimerkiksi rakennuksen runkoa pystytettäessä runkoryhmät ja nosturinkuljettajat ovat avainasemassa työajan joustojen osalta. Ilman heitä ei runko nouse eikä tavaranippuja saada holville tai elementtiasennus suju. Nämä työt ovat ryhmätöitä, joissa kaikkien tulee olla suostuvaisia sitoutumaan joustoihin, jotta ne ylipäätään olisivat mahdollisia – yhdelle ryhmäläiselle on vaikeaa toteuttaa joustoja erikseen. Sisätyövaiheessa tilanne puolestaan on toinen, sillä silloin ei työtä suinkaan aina tehdä ryhmänä.

Yhteenvetona seuraavat asiat on hyvä muistaa työajan joustoja työmailla suunniteltaessa

  • Avoin keskustelu. Työmaalla kannattaa keskustellen selvittää, mitä mieltä siellä ollaan joustoista ja siitä, miten niitä voitaisiin toteuttaa. Keskustellen löytyy ehkä tapoja, jotka toimivat. On myös hyvä puhua siitä, miten suhtaudumme miesvaltaisella alalla perhevapaiden jakautumiseen vanhempien kesken.
  • Valmius kokeilla. Jos kaikki eivät ole varmoja, onko jokin uusi tapa toimiva, voidaan sopia, että sitä kokeillaan vaikkapa kuukauden ajan ja sitten arvioidaan tilanne uudelleen – jatketaanko vai palataanko vanhaan.
  • Kirjallinen sopiminen. Sovitut käytännöt kannattaa kirjata ylös ja määritellä tarkasti, jotta ei myöhemmin tule erimielisyyksiä siitä, mitä on sovittu.
  • Avoimuus sovituista asioista. Jos jonkun kanssa on sovittu esimerkiksi lasten kuljettamisen vuoksi, että hän tulee töihin aikaisemmin ja lähtee aikaisemmin, se kannattaa kertoa muillekin. Näin asia ei aiheuta turhaa ihmettelyä tai kyräilyä. 
  • Puhelut työmatkalla. Monelle toimihenkilölle tämä on normaali ajanhallintakeino, mutta mainitaan kuitenkin: Jos tuntuu, että päivän aikana ei ehdi esimerkiksi päivittää tilannetta esimiehen kanssa, kannattaa autossa istuttu matka hyödyntää puhelinkeskusteluihin.

Kannustan miettimään niin työmailla kuin toimistoilla, onko joustoille tarvetta, ja kysymään, onko olemassa tapoja, jotka sopisivat omaan hankkeeseen tai omalle tiimille siten, että samalla varmistetaan, että työt tulevat tehdyiksi. Työajan joustot lisäävät työtyytyväisyyttä, ja ne tarjoavat mahdollisuuden tehdä rakennusalaa houkuttelevammaksi.

Liisa Salmela

Liisa Salmela

Työskentelen viestintäpäällikkönä Skanskassa. Olen viihtynyt yrityksessä jo yli vuosikymmenen. Työurani aikana olen kirjoittanut varmasti satoja tiedotteita, valmentanut kymmenittäin ihmisiä kohtaamisiin tiedotusvälineiden kanssa, suunnitellut ja toteuttanut, oikolukenut ja kääntänyt, tehnyt esityksiä ja laatinut ohjeita, tuottanut sisältöä verkkoon, tviitannut ja vastaillut toimittajien kysymyksiin. Eteen tulee työtehtävien myötä koko ajan jotakin uutta.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää