Joustotyöaika saattaa parantaa sitoutumista, mutta vaatii aina keskustelua ja sopimista
Töissä Skanskassa

Skanskan blogi:

Joustotyöaika saattaa parantaa sitoutumista, mutta vaatii aina keskustelua ja sopimista

Heti alkuun on sanottava, että tässä blogissa en edes yritä tarkastella aihettani täysin neutraalisti. Olen nimittäin vannoutunut joustotyön kannattaja. Itse asiassa joustotyö on muuttanut arkeani niin radikaalisti, että katselen menneisyyttä samalla tavalla ihmetellen kuin ihmiset varmaan katselivat siirryttyään päreistä sähkölamppujen aikakaudelle.

Veikkaan myös, että joustotyöläisenä todennäköisyys, että hankin työni takia korkean verenpaineen tai vatsahaavan, on olennaisesti pienentynyt.  

Skanskassa ryhdyttiin kokeilemaan joustotyötä tänä vuonna toimistotoimihenkilöiden kohdalla. Joustotyö tarkoittaa meillä pääpiirteittäin sitä, että jokainen tekee edelleen saman määrän työtä eli neljän kuukauden jaksolle tasattuna noin 37,5 tuntia viikossa. Työtä voi kuitenkin tehdä mihin tahansa kellonaikaan aamukuuden ja iltakymmenen välillä. Töitä voi tehdä työtehtävien salliessa esimerkiksi aamulla yhden rupeaman, mennä välillä hoitamaan omia asioitaan ja tehdä sen jälkeen toisen rupeaman. Joinakin päivinä saattaa halutessaan paahtaa 11 tuntia ja joinakin tehdä lyhyempää, vaikkapa noin kuuden tunnin mittaista päivää. Jokainen kirjaa työaikansa seurantajärjestelmään, jonne kertyvät plussatunnit voi pitää jonakin toisena ajankohtana vapaana.

Järjestelmän eduista vallitsee liikuttava yksimielisyys

Kun järjestelmää oli kokeiltu puoli vuotta, sen toimivuudesta tehtiin kysely toimistolla työskenteleville toimihenkilöille ja heidän esimiehilleen. Tulokset ovat liikuttavan yksimielistä luettavaa: Kaikki rakastavat joustotyöaikaa. Yksikään esimies ei ainakaan avaudu kyselyssä, että alaisten työt jäisivät tekemättä tai että heitä ei tavoita. Työn tuloksissa ei ollut havaittu kielteisiä vaikutuksia.

Sen sijaan vastaajat kehuvat elämänlaatunsa parantuneen ja aikaa järjestyvän paremmin esimerkiksi liikunnalle tai lasten hakemiselle päiväkodista. Usein työajan joustot nähdään nimenomaan lapsiperheiden näkökulmasta, vaikka itse asiassa niistä on hyötyä kaikille. Koirankaan ei enää tarvitse olla kotona niin pitkään päivisin yksin, kun emäntä tai isäntä voi tulla jonakin päivänä kotiin aikaisemmin sitä lenkittämään ja jatkaa sitten illalla töitä. Työnantajaan sitoutuminen paranee, kun myös muulle elämälle tehdään tilaa. Suurin osa ihmisistä huolehtii töistään tunnollisesti, vaikkei heidän paikallaoloaan valvottaisikaan – ja jos joku ei toisaalta suoriudu töistään, ei sitä joustotyöajan avulla pysty peittelemään. Toki joustotyöaika edellyttää myös itsensä johtamista ja töiden suunnittelua, eikä se toisaalta myöskään ratkaise mahdollisia työmäärään liittyviä ongelmia.

Jousto mahdollistaa esimerkiksi opiskelun

Itse opiskelen töiden ohella tutkintoa, jonka kursseilla on usein läsnäolopakko ja oppitunnit järjestetään tavallisesti keskellä päivää. Kuvio olisi lähes täysi mahdottomuus ilman joustotyöaikaa. Arkeni rytmittyy hyvin usein niin, että teen aamulla ensin pätkän etätöitä, kiiruhdan luennolle tai tehtävänpurkuun, palaan kotiin ja jatkan töitä iltakuuteen tai vaikka kahdeksaan. Niinä päivinä, kun yliopistolle ei tarvitse mennä, teen monesti toimistolla pitkän päivän iltaan saakka.

Kirjoittaja kotona työn ääressä mielikahvikuppinsa kanssa.
Kirjoittaja kotona joustotöissä – mielikahvikuppinsa kanssa!

Opinnoista huolimatta koen olevani nykyisin hiukan harvemmin stressaantunut kuin aikaisemmin, ”vanhan järjestelmän” aikana. Työpäivässä oli silloinkin joustoa alku- ja loppupäässä, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Silloin meillä oli voimassa sääntö, että klo 18 jälkeen illalla tehdyt tunnit eivät kerryttäneet plussasaldoa eivätkä kirjautuneet järjestelmään. Kello 18 jälkeinen työ, jota toimihenkilön kuitenkin oli toisinaan pakko itsestä riippumattomista syistä tehdä, jäi toisin sanoen työnantajan hyväksi. Sitä ei hyvitetty rahana tai vapaana. Tämä käytäntö oli jo silloin mielestäni epäoikeudenmukainen ja tuntuu nykyvinkkelistä, jos mahdollista, vieläkin epäoikeudenmukaisemmalta.

Työmaille on vaikeampi löytää ratkaisuja – mutta yritämme

Jokaisella rakennusalaa tuntevalla polttelee tähän saakka luettuaan jo kysymys mielessään: Entäs rakennustyömaat? Ovatko siellä mitkään joustot mahdollisia? Työmaaympäristössä joustoa onkin vaikeampaa toteuttaa. Suuri osa siellä tehtävistä töistä on sellaisia, että ihmisten on oltava yhtä aikaa ennalta sovittuina aikoina paikalla, jotta työt voitaisiin ylipäätään suunnitella ja toteuttaa järkevästi. Työmaat pyörivätkin yhä käytännössä lähes poikkeuksetta siten, että työt käynnistyvät klo 7:00 ja päättyvät klo 15:30.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei mitään olisi tehtävissä. Monilla työmailla on kokeiltu työajan joustoja jossakin muodossa, ja kokemusten perusteella näyttää siltä, että asenteet niitä kohtaan ovat pääosin myönteisiä. Työmaat ovat kuitenkin erilaisia niin aikatauluiltaan kuin olosuhteiltaan. Joustoja on siksi rakennettava kunkin työmaan omista lähtökohdista käsin, kuten EK:n Työ + perhe -kampanjan ehdotuksissa todetaankin. Joillakin työmailla toimii työvuorojen porrastus, toisaalla taas paperitöiden tekeminen sujuu paitsi työmaantoimistolla, myös etänä.

Tästä huolimatta on paljon työtehtäviä, jotka ovat edelleenkin tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuja. Myös toimistotoimihenkilöillä on töitä, joita ei voi hoitaa skypellä, ja joissa työnantaja edellyttää paikallaoloa. Monia saattaa ahdistaa juuri työn rajattomuus ja se, että työ on aina nurkan takana, missä ja milloin vain. Minua itseäni se ei haittaa, vaan joustoa on puoleen ja toiseen: useimmiten pystyn olemaan yliopistolla paikalla silloin kun se on välttämätöntä tai pyörittämään tiskikoneen kotona etätöitä tehdessäni. Toisaalta työkoneeni ei myöskään mene kiinni klo 16 vain siitä syystä, että kello on 16, vaan kun tarve on tai flowta riittää, töitä myös tehdään.  

Tiedän, että aihe herättää paljon intohimoja ja erilaisia mielipiteitä. Mitä sinä ajattelet? Kommentit ovat tervetulleita! Löysin aiheesta sen verran sanottavaa, että seuraava blogiteksti aiheesta on jo tulilla – jatkoa on siis tulossa.

Liisa Salmela

Liisa Salmela

Työskentelen viestintäpäällikkönä Skanskassa. Olen viihtynyt yrityksessä jo yli vuosikymmenen. Työurani aikana olen kirjoittanut varmasti satoja tiedotteita, valmentanut kymmenittäin ihmisiä kohtaamisiin tiedotusvälineiden kanssa, suunnitellut ja toteuttanut, oikolukenut ja kääntänyt, tehnyt esityksiä ja laatinut ohjeita, tuottanut sisältöä verkkoon, tviitannut ja vastaillut toimittajien kysymyksiin. Eteen tulee työtehtävien myötä koko ajan jotakin uutta.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää