Työkyvyn ylläpitämiseen käytetty raha tuottaa tuloksia
Töissä Skanskassa Vastuullisuus

Skanskan blogi:

Työkyvyn ylläpitämiseen käytetty raha tuottaa tuloksia

Tiedotusvälineissä keskustellaan ajoittain siitä, miten eläkevakuutusyhtiöt käyttävät rahaa asiakkaidensa henkilöstön työkykyä tukevaan toimintaan.

Asiaan ovat ottaneet kantaa niin Finanssivalvonta kuin työeläkeyhtiöt, esimerkiksi Ilmarinen. Keskustelun ytimessä ovat väitteet siitä, että työeläkeyhtiöt käyttäisivät varoja toimintaan, joilla on enemmän tekemistä asiakashankinnan kuin työhyvinvoinnin kanssa.

Ottamatta kantaa siihen, miten työeläkealan sääntelyä tulisi kehittää, kannatamme Skanskassa läpinäkyvyyttä työkykyä tukevaan toimintaan käytettävien varojen osalta. Se, että tiedetään, mihin eläkevarat menevät, on kansantaloudellisesti merkittävä asia. Lisäksi läpinäkyvyys tuo toivottavasti myös tietoa siitä, millaista tulosta työhyvinvointitoimintaan käytetyillä varoilla saadaan aikaan.

Isona satsauksena hyvinvointivalmennus

Rakennusala on erityisesti työmaiden työntekijöille fyysisesti raskas ala – toimihenkilöitä taas kuormittavat enemmän henkisen puolen seikat. Kuten varmasti kaikissa suurissa yrityksissä, etsimme Skanskassa jatkuvasti keinoja vähentää työperäisiä sairauksia ja tapaturmia. Olemme myös iloksemme löytäneet niitä. Työelämän joustojen lisääminen luo lisää työtyytyväisyyttä ja helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, ja tapaturmien torjuntaan ja työturvallisuuskulttuurin parantamiseen käytetyt eurot poikivat hyötyjä myös pitkällä aikavälillä.

Hiljattain olemme Skanskassa investoineet esimerkiksi Motivire Fiilis+ -hyvinvointivalmennukseen. Eläkevakuutusyhtiöt ovat osaltaan olleet mukana hanketta, ja se on perustunut eläkevakuutusyhtiöiden kanssa yhteistyössä tehtyyn työkykyriskien arviointiin. Kyseessä on 5–7 kuukautta kestävä valmennus, jonka tarjoamme kaikille skanskalaisille riippumatta siitä, työskentelevätkö he työmailla tai toimistoilla. Aloitimme palvelun kokeilun vuonna 2013, ja kokemukset olivat mainioita, joten päätimme laajentaa valmennuksen koko yritykseen. Valmennuksessa opetellaan tunnistamaan fyysisen ja psyykkisen kuormituksen ja kehon palautumisen välistä suhdetta sekä löytämään omaan arkeen sopivia palautumista ja hyvinvointia tukevia keinoja.

Valmennus sisältää muun muassa uneen, rentoutumiseen, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä osa-alueita. Asiaan kuuluvat niin kehonkoostumus- kuin sykevälimittaukset ja henkilökohtaiset kommentit valmentajilta. Osallistuminen on ollut henkilöstöllemme vapaaehtoista, mutta lähes 70 prosenttia on tarttunut mahdollisuuteen, mikä on hieno saavutus. Palaute valmennuksesta on ollut erittäin myönteistä: yhdessä yksikössä 88 % osallistujista oli sitä mieltä, että päivittäinen arjessa jaksaminen parani joko selvästi tai osittain, toisessa peräti 97 %.

Työkyvyn tukeminen ei ole keneltäkään pois

Työkykyä tukevan toiminnan hienoin ominaisuus on se, että siitä hyötyvät kaikki: työnantaja, työntekijä ja työeläkeyhtiö sekä yhteiskunta. Työnantaja saa tyytyväisempää ja paremmin jaksavaa työvoimaa, työntekijän elämänlaatu kohenee niin töissä kuin vapaa-ajalla ja työeläkeyhtiö on tyytyväinen säästäessään kuluissa, kun yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan. Yhteiskuntakin kiittää, kun henkilö tuo verovaroja yhteiseen kassaan tekemällä pitkän työuran. Yhteisenä tavoitteena on, että henkilöllä on pitkä ja antoisa työura ja kun hän lopulta jää eläkkeelle, hän siirtyy sinne hyväkuntoisena. Silloin edessä on vielä paljon laadukkaita elinvuosia. Tästä on kyse, kun puhutaan kestävästä työelämästä.

Skanskassa kokemuksemme on se, että henkilöstö on sitoutunutta työhönsä osittain juuri työkykyä tukevan toiminnan vuoksi. Pitkäjänteinen työ työkyvyn eteen kannattaa, ja pidemmälle aikavälille ulottuvat seuranta näyttää henkilöstölle, ettei työkyvyn tukeminen tarkoita vain kerran vuodessa pidettävää yhteistä urheilupäivää tai jotakin muuta kertaluonteista tekemistä, jolla ei ole mitään todellista vaikutusta ihmisten arkeen.

Pitkäjänteinen yhteistyö eläkeyhtiöiden kanssa tuo parhaat tulokset

Meidän kokemustemme mukaan myös eläkeyhtiöiden ja yrityksemme yhteistyö on hedelmällisintä juuri silloin, kun se on pitkäjänteistä. Yrityksen kannalta ei ole mitään ideaa vaihtaa työeläkeyhtiötä kuin paitaa, vaan kehittää toimintaa vuosien ajan yhdessä. Tämä johtuu jo pelkästään siitäkin, että työhyvinvointityössä tuloksia pitää tilastoida vuosien ajan, että voidaan nähdä tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä. Olemme Skanskassa onnistuneet hyvällä työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä alentamaan työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokan jopa alemmaksi kuin alun perin tavoittelimme.

Senkin mahdollisen väärinkäsityksen haluaisin oikaista, että työkykyä tukevaa toimintaa tehtäisiin vain eläkevaroilla. Olemme investoineet Skanskassa työhyvinvointiin erittäin paljon omaa rahaamme, koska näemme, että se on järkevää. Käyttäisimme henkilöstömme työkyvyn tukemiseen rahaa myös, vaikka emme saisi siihen tarkoitukseen eläkeyhtiöltä euroakaan. Tämä johtuu siitä, että hyödyt ovat kiistattomat. Vaikka investoisimme työkykyyn ilman mitään tukea, koemme yhteisen satsauksen mielekkääksi: kyseessä on yhteiskunnallinen investointi, jonka vaikutukset ja hyödyt ulottuvat paljon laajemmalle kuin yksittäiseen yritykseen.

Käytetyt varat tulevat Skanskalle takaisin henkilöstön sitoutumisessa, hyvässä työnantajakuvassa ja yrityksemme houkuttelevuudessa, mutta myös siinä, että pystymme parantamaan juoksuamme yhä kiristyvässä kilpailussa hyvistä työntekijöistä.

Tuomas Särkilahti

Tuomas Särkilahti

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää