Kadotettua luotettavuutta etsimässä
Vastuullisuus

Skanskan blogi:

Kadotettua luotettavuutta etsimässä

Kuulostaako tämä rakennusalan nykytilalta: Rakennusalan yritykset nähdään luotettavina kumppaneina. Rakentamisprosessi on läpinäkyvä ja ymmärrettävä kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lopputuotteet ovat laadukkaita ja valmistuvat ajallaan ja budjetissaan. Rakentaminen on ennakoitavaa, eikä siinä synny yllättäviä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia tai viivästymisiä.

Työskentelee rakennusalalla tai ei, jokainen meistä voi varmasti yhtyä näkemykseen, että vielä ei olla kuvatussa tilanteessa. Julkisuudessa puidaan viivästyneitä ja kustannukset runsaasti ylittäneitä julkisia projekteja. Urakkariitojen määrä on kasvanut, projektien osapuolet vastaavat tyypillisesti tiukasti omista sopimusvelvoitteistaan ja valitettavasti joskus sopimuksiin liittyvät ongelmakohdat selvitetään projektin päätyttyä lakimiesten avustuksella.

Lisäksi julkisuuteen ovat nousseet rakentamisen väitetty huono laatu ja sisäilmaongelmat. Olipa kysymys putkiremontista, oman talon rakentamisesta tai kauppakeskuksesta, rakentamiseen ajatellaan liittyvän jatkuvia epämiellyttäviä yllätyksiä aikataulun, laadun ja kustannuksien suhteen – vaikka näin ei oikeasti olisikaan. Suurin osa uudisasunnon ostaneista on itse asiassa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, vaikka siltä ei tiedotusvälineitä seuraamalla vaikutakaan.

Kaksi kolmesta uudisasunnon ostaneesta asiakkaasta on itse asiassa varsin tyytyväisiä kokemuksiinsa ja asuntonsa laatuun.

Tuoreessa Taloustutkimuksen Rakennusyhtiö Peabille toteuttamassa kyselyssä kävi ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri haaste yhteiskunnassamme. Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto totesikin tuloksista, että rakennusalan on yhdessä parannettava toimintaansa, jotta suomalaisten ei enää tarvitsisi olla huolissaan sisäilmasta ja että he voisivat luottaa alan toimijoihin. Katajisto kuitenkin myös muistutti aiheellisesti, että rakennusta on huollettava, käytettävä ja ylläpidettävä oikein, jotta se pysyy kunnossa.

Huoli rakennusalan maineesta on alan toimijoiden yhteinen

Aalto-yliopisto ja 14 rakennusalan yritystä ovat perustamansa Visio 2030 -konsortion voimin yhdessä kehittäneet Suomen rakennusalalle näkemyksen siitä, millainen rakennusalan tulevaisuuden tulisi olla. Olen itse ollut mukana tässä työssä pohtimassa, mihin suuntaan haluamme alaa viedä. Yksi keskeisistä teemoista, joita olemme visiotyössä työstäneet, on luotettavuus.

Luotettavuuden puuttuminen vaikuttaa todella moneen asiaan, esimerkiksi siihen, kuinka moni nuori haluaa alalle tulevaisuudessa ylipäätään hakeutua.

Luotettavuuden aikaansaamisessa olennaisessa roolissa on toimijoiden läpinäkyvyys ja avoimuus, joista myös Rakentamisen laatu RALA ry:n Tuula Råman on blogissaan kirjoittanut. Jotta läpinäkyvyys toteutuisi käytännössä, tilannetiedon pitää kulkea reaaliajassa ja palautetta antaa pitkin koko toimitusketjua: suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, tilaajien ja loppukäyttäjien välillä. Palautteen keräämiselle on jo olemassa työkaluja, mutta niiden käyttöä pitää lisätä. Uudet yhteistoiminnalliset urakkamuodot kuten allianssit myös osaltaan tukevat jatkuvaa palautteenantoa hankkeen osapuolten välillä.

Rakennushankkeen reaaliaikaisella ja läpinäkyvällä tilannekuvalla on myös olennainen rooli kielteisten yllätysten poistamisessa. Tilannekuvan saavuttaminen ja jakaminen on mahdollista digitaalisten työkalujen avulla. Moni ei tiedä, että rakennustyömaalta kerätään usein jo nyt reaaliaikaista tietoa esimerkiksi sensoreiden ja videokuvaa ottavien lennokeiden avulla. Toivottavasti tekoäly pian mahdollistaa myös tiedon automaattisen analysoinnin ja tilannekuvan muodostamisen juuri oikeaan aikaan sitä tarvitsevalle sekä hälyttää havaitsemistaan ongelmista tai puutteista.

Suuria muutoksia ei tee kukaan yksin

Rakennusalaa on toistuvasti moitittu heikosta laadun ja tuottavuuden kehityksestä sekä heikosta luotettavuudesta, ja samaan aikaan toimiala kohtaa suuria muutoksia. Alan yritykset haluavat itse olla ohjaamassa muutoksen suuntaa ja varmistaa, että liiketoimintamme on jatkossakin kestävällä pohjalla. Visio 2030 tarjoaa yrityksille yhteisen tavoitteen, jota kohti ne voivat suunnata omaa kehitystoimintaansa.

Suuria muutoksia ei voi mikään yritys tehdä yksin, vaan riittävän monen tulee olla mukana viemässä asioita samaan suuntaan, jotta koko ala liikahtaa eteenpäin. Esimerkiksi kun suurin osa pääurakoitsijoista ja suunnittelijoista nostaa toiminnassaan vaikkapa luotettavuuden keskeiseen asemaan, tämä heijastuu vääjäämättä muihinkin toimijoihin.

Yksi Visio 2030 -tavoitteistamme on tehdä rakennusalasta ihmisiä innostava, viimeisimpiä digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja hyödyntävä toimiala, joka houkuttelee parhaita osaajia. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta jos onnistumme, lopputulos palkitsee! Luotettavuus ruokkii innostavuutta ja toisinpäin.

Haluan nähdä, että vuoteen 2030 mennessä rakennusala tuottaa parempaa arvoa asiakkailleen monin tavoin, esimerkiksi juuri luotettavuuden lisääntymisen kautta.

Tuomas Särkilahti

Tuomas Särkilahti

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää