Töissä Skanskassa

Skanskan blogi:

Onko insinööri hukassa ihmisten johtamisessa?

Insinöörit pitävät prosessien, eivät niinkään ihmisten johtamisesta. Myöskään asiakkuuksien johtamisesta he eivät pidä, koska siinä kysymys on ihmisten kanssa asioimisesta, ja siinähän voi insinööri helposti mennä ihan solmuun.

Nämä ovat sinänsä kuluneita lauseita. Oman kokemukseni mukaan on silti edelleen niin, että insinöörien kansoittamissa asiantuntijaorganisaatioissa löytyy helposti paljon innokkaita keskustelemaan tuottavuuden kehittämisestä – ja sitten kun pitäisi keskustella vaikkapa ihmisten työhyvinvoinnin kehittämisestä, niin innokkaiden joukko harvenee.

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n piirissä on useinkin tullut esille kysymys, miksi rakennusinsinööreille ei voimakkaammin ajeta mandaattia johtajiksi koulutustaustan takia. Ajatus tässä on se, että asioiden osaaminen takaa johtamisosaamisen. Minusta kysymys pitäisi kääntää toisin päin: Mitä osaamista rakennusinsinööreillä pitäisi olla, jotta he pätevöityisivät organisaatioiden johtopaikoille? Ihmisten johtamisosaamista ja asiakasosaamista tietenkin.

Ihmisjohtamiseen investointi ei ole ylellisyyttä

Organisaatioissa mietitään tarkasti jokaisen liikahduksen kohdalla, kannattaako sitä ylipäätään tehdä ja olisiko rajalliset voimavarat pikemminkin käytettävä johonkin muuhun. Tällainen tilanne ohjaa helposti insinöörivetoiset organisaatiot käyttäytymään entistäkin insinöörimäisemmin ja investoimaan ensisijaisesti insinöörien mielikohteisiin kuten prosessien hiomiseen.

On tietenkin suuri vahinko, jos organisaatioissa ajatellaan, että ihmisten johtamiseen tai asiakastyön parantamiseen suunnatut panostukset ovat ylellisyyttä, eräänlaista turhuutta. Nämä panostukset eivät kuitenkaan ole ylellisyyttä, vaan yhä useammin organisaation ydinosaamista.

Itse asiassa ihmisiin tehdään usein mittavampia investointeja kuin esimerkiksi tuotantokalustoon tai järjestelmiin. Ihmisten koulutus ja kehittäminen ovat aikaa vievää puuhaa, joten johtajien olisi osattava yhä paremmin käyttää ja kehittää ihmisinvestointejaan – ja varmistaa, että osaaja, johon on käytetty paljon voimavaroja, myös haluaa pysyä työnantajansa palveluksessa ja kehittyä edelleen jatkuvasti.

Luin juuri HS:n artikkelista tuloksia Future CEO 2016 -tutkimuksesta, jossa oli selvitetty suomalaisten toimitusjohtajien asenteita ja ajatuksia omaan työhönsä liittyen. Johtajat näyttävät ajattelevan ihmisiä lähinnä stressin lähteinä: henkilöstöön liittyvät asiat stressaavat toimitusjohtajia kaikkein eniten. Tällainen kuva on varsin epäsuhtainen sen odotuksen kanssa, että nykyaikaisen johtajan tulisi innostaa ja inspiroida ihmisiä. Toisaalta saman tutkimuksen mukaan toimitusjohtajat näkivät kuitenkin itsensä paljon enemmän ihmisten johtajina kuin yritysten hallitukset näkevät.

Kerrotko omaa tarinaasi vai asiakkaan tarinaa?

Insinööritaustaiset ihmiset ovat varmasti hävinneet monia tarjouskilpailuja siten, että he menevät asiakkaiden luo kertomaan tarinaa siitä, mitä itse osaavat tehdä ja miten hienoja asioita ovat kehittäneet. Insinöörien olisi kuitenkin opittava kuuntelemaan asiakkaita ja kertomaan tarinoita heistä ja heille: miten hyvin olemme ymmärtäneet teidän huolenaiheenne, miten ratkaisemme juuri teidän ongelmanne, miten huomioimme projektissa ne juuri teille tärkeät vaatimukset. Kuuntelemaan, vaikka pöydän toisella puolella ei istuisikaan toinen insinööri.

Tuomas Särkilahti

Tuomas Särkilahti

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää