Töissä Skanskassa

Skanskan blogi:

Rakennetun ympäristön megatrendit: niukkenevat varat, tiukkenevat vaatimukset

Rakennetun omaisuuden tilaa arvioivassa ROTI-raportissa on niin paljon mielenkiintoista luettavaa, että runsaudenpula uhkaa. Riippuu lukijan vinkkelistä, mikä raportissa eniten kiinnostaa ja pohdituttaa. Tässä on minun valikoimani niistä megatrendeistä, joiden uskon muovaavan eniten rakentamisen kenttää.

Infrarahat vähissä – pitkän aikavälin suunnittelua kaivataan

Suomen kaupunkirakenne tiivistyy, mutta tiivistyykö se tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti? Onko realismia ajatella, että voimme jatkossa ylläpitää haja-asutusalueilla samanlaista infrastruktuurin ja palveluiden tasoa kuin taajamissa? Kenties on syytä tunnustaa, että kansantaloutemme varat olisi järkevämpää ohjata infraan ja palveluihin siellä, missä ihmiset jo asuvat tai minne he muutoinkin muuttavat – siellä, missä on työpaikkoja, kouluja ja asuntoja.

Esimerkiksi liikenneverkkomme korjausvelka kasvaa jatkuvasti, ja ajatus, että se pantaisiin kuntoon jollakin taivaasta tipahtavalla talouskasvulla tulevaisuudessa, tuntuu yhä epätodennäköisemmältä. Harvaan asutussa maassa pitäisi asettaa suuret infrahankkeet tärkeysjärjestykseen, jota ohjaa pitkän aikavälin väestö- ja taloussuunnittelu, eivät kunkin vaalikauden ja hallituksen varsin vaihtelevat tavoitteet.

Inrarakentamiseen ja infran kunnossapitoon käytettyjä varoja ei kannata ajatella yksisilmäisesti vain elvytyksenä, joka luo tilapäisiä uusia työpaikkoja. Infran kunnossa on kyse kansantaloutemme kilpailukyvystä. Toimiva infra merkitsee voitelua muun talouden rattaisiin.

Digitalisaatiolla voittoja ekotehokkuudessa

Suunnittelu ja rakentaminen digitalisoituvat. Tämä näkyy muun muassa siten, että yhä useammat rakenteet ovat älykkäitä, ja rakennusten olosuhteista saadaan tulevaisuudessa tietoa sensorien kautta reaaliajassa. Digitalisaatio on tärkeää paitsi taloudellisen tehokkuuden lisäämiseksi, myös siksi, että pystyisimme saavuttamaan ekotehokkuuspyrkimyksissämme kestäviä tuloksia.

Maailmalla on jääty jatkuvasti jälkeen esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvän lämpötilannousun hillitsemiseen liittyvistä tavoitteista. Rakennetulla ympäristöllä on hyvin suuri merkitys globaalille energiankulutukselle. Jotta meillä on mahdollisuus saada energiansäästöä aikaan laajassa mittakaavassa, digitalisaatiosta on tultava ubiikkia – sen täytyy olla niin edullista ja helppoa käyttää, että se saadaan suuressa mittakaavassa hyödyttämään kaikkia niitä, jotka rakennuksia rakentavat, omistavat, ylläpitävät ja käyttävät.

Koulutuksessa sekä kädet saveen että kurkotuksia tulevaisuuteen

Rakennus- ja suunnittelualan monimutkaistuessa, digitalisoituessa ja ekotehokkuusvaatimusten kasvaessa on syytä miettiä, pysyykö ihmisten osaaminen tässä kehityksessä mukana?

Ne taidot, joita tulevaisuuden kiinteistö- ja rakennusalan ammattilainen tarvitsee työssään, voivat olla hyvinkin erilaisia kuin tämän päivän osaaminen. Esimerkiksi uudet sopimus- ja yhteistyömallit kuten allianssimalli vaativat kokonaan uudenlaista ajattelutapaa niin rakennusalan yrityksiltä kuin julkisen sektorin rakennuttaja- ja tilaajaorganisaatioilta. Väitän, että alan koulutusohjelmissa voitaisiin varautua tällaisiin muutoksiin paremmin kuin nyt on tehty. Koulutuksen tulisi mielestäni sisältää sekä tämän päivän konkreettisiin ongelmiin pureutumista että tulevaisuuden rohkeaa visiointia – molempia tarvitaan.

Mitä sinä ajattelet rakennettuun ympäristöömme vaikuttavista megatrendeistä? Niihin tutustumiseen kannattaa uhrata hetki aikaa – ne kun vaikuttavat siihen, missä ja miten jokainen meistä asuu, työskentelee ja liikkuu tulevaisuudessa.

Tuomas Särkilahti

Tuomas Särkilahti

Olen ollut Skanskassa vuodesta 1997, jolloin aloitin hankintainsinöörinä. Sitä ennen olin ollut viisi vuotta tutkijana TKK:lla. Nykyään olen Skanska Oy:n toimitusjohtaja.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää