Töissä Skanskassa

Skanskan blogi:

Kestävä aluekehitys on yhteistyötä

Osallistuimme hankekehitysjohtaja Antti Tuomaisen kanssa Talentumin Kaupunkisuunnittelu & kaavoitus 2014 -seminaariin. Pohdimme esityksessämme kestävän kaupunkikehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita, arvopohjaista alueiden kehittämisprosessia ja kaikkien osapuolten yhteistyön tärkeyttä haasteisiin vastaamisessa.

Puheenvuoroa valmistellessa tuli mieleen sana ”Resurssiviisaus”,  kestävän kehityksen seminaareihin, keskusteluihin ja kirjoituksiin rantautunut termi. Se kertoo tavoitteesta kehittää ja suunnitella alueita niin, että maailman rajallisia resursseja käytetään harkiten ja viisaasti tulevien sukupolvienkin elinmahdollisuudet varmistaen. Mielestäni samaa termiä sopisi hyvin lainata kaavoituksen yhteistyöhön, kumppanuuskaavoitukseen. Resurssiviisaudessa pääajatus on käyttää kaikkien osapuolten rajallisia resursseja viisaasti, taitomme, tietomme ja välineemme yhdistäen. Tästä on mielestäni kyse myös kumppanuuskaavoituksessa.

Omassa työssäni olen päivittäin tekemisissä kestävän aluekehityksen mahdollisuuksien ja haasteiden kanssa. Tässä auttaa työkalupakki, jonka olemme viime vuosina kehittäneet Skanskassa. Siihen kuuluu mm. arvopohjaisen aluekehittämisen prosessi sekä tietomallintamista hyödyntäviä alueen energia-analysoinnin välineitä.

Kaupunkisuunnittelu on tulevaisuuden suunnittelua. Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa, ja kaavoitus on yksi vaikutusmahdollisuuksista. Asuinalueiden kaavojen tulisi olla joustavia ja muutosketteriä. Suurehkojen alueiden pitkä toteutumisaika vaatii mahdollisuutta päivittää visioita ja suunnitelmia tarpeiden muuttuessa, kuitenkin siten, ettei alkuperäistä imagoa ja vahvaa identiteettiä pilata.

Prosessissa on lukuisia osatekijöitä ja monia toimijoita. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen hallinta on vaativaa, ja siksi hyvän lopputuloksen kannalta prosessin on oltava harkittu. Skanskassa uskomme vahvasti kumppanuuskaavoituksen ja arvopohjaisen aluekehityksen vastaavan tähän haasteeseen.

Käytännössä työkalu tulevaisuuteen varautumiseen on periaatekaava, joka on ketterä muuttuvassa maailmassa, mutta samalla tiukasti määrää ne tekijät, jotka varmistavat tavoitellun laatutason ja kaupungin vision, huomioi sidosryhmien näkemyksiä ja täyttää resurssiviisaan elämäntavan vaatimukset.

Arvopohjainen aluekehittäminen pyrkii luomaan asuinalueen, joka on juuri sopiva kohderyhmälleen koko elämänkaaren ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että asumistarpeiden muuttuessa haetaan uusikin asunto samalta alueelta, jolloin sosiaalinen ympäristö säilyy ennallaan. Parhaimmillaan asuntotarjontaa on kaikenikäisille, alueella on palveluita, työpaikkoja ja monipuolisia vapaa-ajan mahdollisuuksia. Autoliikenne vähenee, kun lähiympäristöstä löytyy palveluita ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kun kokonaisuuteen liittyy vielä hyvät julkisen liikenteen palvelut ja alueen energiaratkaisut vastaavat tavoitteita, aletaan olla jo lähellä resurssiviisautta.

Yhteisessä esityksessämme Antti Tuomainen muistutti siitä, miten onnistunut kaupunkikeskus ottaa paikkansa kaupunkirakenteessa, ammentaa historiasta ja kestää aikaa. Hyvä kaupunkikeskus muodostuu eläväksi kohtaamispaikaksi ja hyödyntää sijaintinsa, mahdollisuutensa ja tarjoaa monipuolisia palveluita.

Nämä elementit sopivat hyvin vaikkapa ajankohtaiseen Kivistön kaupunkikeskuksen suunnitteluun Vantaalla.

Parhaillaan suunnitteilla ja rakenteilla on useita kiinnostavia alueita, joiden kehittämisessä tavoitteet ovat korkealla ja niistä tulee aikanaan eläviä ja houkuttelevia paikkoja.  Kivistön lisäksi hyvinä esimerkkeinä ovat Härmälänranta TampereellaKankaan alue JyväskylässäFinnoo Espoossa  tai Kruunuvuorenranta Helsingissä .

Lue myös: 

www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto/kivistonkeskusta/kaupunkikeskus

www.finnoo.fi

www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta

www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/

 

Hille Kaukonen

Hille Kaukonen

Tulin Skanskalle vuonna 2010, ”Design System Architect” -nimikkeellä pohjoismaiseen tiimiin kehittämään asuinalueita. Sen jälkeen olen työskennellyt tittelillä Design Manager ja nyt suomeksi kaavakehitysjohtajana. Koulutukselta olen arkkitehti, SAFA. Leikkisästi minua voisikin kutsua arkkitehtipoliisiksi, joka valvoo ja opastaa aiheeseen liittyen.

Kirjoittajan tekstit

Lue lisää